 |
| Silikonitahra tapetissa hanan takana. |
A lähti viime viikolla kiinnittämään keittiön välitilaan lasia. Ensin A sahasi Lasinalta tulleen alumiinilistan oikean kokoisiksi pätkiksi ja nurkat jiiriin. Ei mikään helppo tehtävä sekään, ja yhdestä nurkasta tulikin arviolta vajaa millin irvistävä. Kelpaa kuitenkin meille.
Sen jälkeen hän sai kaksi lasin alumiinilistaa siististi kiinni, mutta sitten viimeisen silikoni hipaisi tapettia hanan takaa ja tapettiin tuli rasvatahra, joka ei lähtenyt millään pois. A:n täytyi siis repiä listat ja tapetti irti ja aloittaa työ kokonaan uudelleen. Mietin, että onneksi meillä on tapettia vielä kahdeksan metriä jäljellä!
Arvaa harmittiko, mutta ei tuollaista tahraa voi oikein paikoilleenkaan jättää, muuten se jää harmittamaan joka kerta, kun silmä siihen osuu.
A sai siis vanhan tapetin liotettua siististi irti ja liimasi uuden tapetinpalan paikalleen. Kun tapetti oli seinässä, hän huomasi, että se näyttää ihan kananlihalta. Tapetin ja seinän väliin oli edellistä tapettipalaa irrottaessa jäänyt tapetin pintakuvioiden helmiä. A siis irrotti tapetin, pyyhki seinän ja liimasi tapetin uudelleen. Ei auttanut, helmet olivat jumittuneet itse tapetin liimapintaan. Tässä vaiheessa mietin, että onneksi meillä on vielä kuusi metriä tapettia jäljellä!
A leikkasi siis vielä kolmannen tapettipalan ja tällä kertaa sen kiinnittäminen onnistui. Sen jälkeen hän pyysi varmuuden vuoksi minut avuksi lasin asentamiseen. Pyyhimme lasin molemmilta puolilta huolella spriillä puhtaaksi ja käytimme hansikkaita, minulla nurin päin käännetyt uudet näppylähanskat (nurinpäin siksi, että näppylät jättivät lasiin jäljet) ja A:lla kevyet säämiskätyöhanskat, joita hän muutenkin käyttää tarkkuutta vaativissa hommissa työmaalla.
A kiinnitti lasin listat silikonilla kaikkialta muualta paitsi kyljestä ja ylhäältä, ja sen jälkeen koitimme saada lasin kerralla mahdollisimman lähelle lopullista paikkaansa. Lasia piti vielä hieman kyljestä työntämällä liu'uttaa paikoilleen, jolloin kuului ikävää kirskuntaa, mutta onneksi mitään ei hajonnut. Sitten A vain kiinnitti loput listat paikoilleen ja vihdoin tapetti oli turvallisesti lasin takana suojassa. Lasinan ohjeiden mukaan A:n täytyy vielä levittää läpinäkyvää silikonia kaikkiin mahdollisiin rakoihin lika- ja pölysuojaksi, mutta sitten homma on selvä.
Olihan taas urakka, mutta lopputuloksesta tuli tosi mahtava!
Tämä on muuten meidän blogin sadas kirjoitus. Onneksi tänne blogiinkin saa aina palata uudelleen ja uudelleen purkamaan tuntojaan rakentamisen ihanuudesta ja "ihanuudesta"!
 |
| Nyt on timantit vihdoin suojassa. |
Minä itse hengähdin myös tyytyväisenä kun saimme keittiän välitilan lasit asennettua. Mutta tsadaa, aamulla lasin takana oli kaksi pientä banaanikärpästä. Ne riivatut pääsevät alakautta kaappien takaa lasin taakse, vaikka alareunassa on tason päällä silikonia. Yritimme naputella niitä pois, mutta toinen kuoli tuonne ja siellä se on vielä tänäkin päivänä. Ja aina välillä siellä on uusiakin, mutta ne onneksi osaavat sieltä yleensä itse pois. Mutta eipä nuo lasit niin puhtaat ole normipäivänä meillä muutenkaan, että kaikkeen tottuu :).
VastaaPoistaVoi ei! Ei tullut mieleenkään nuo banaanikärpäset eli tapetti ei siis vieläkään ole täysin turvassa! Varsinkin, kun meiltä kai vieläkin puuttuu ne silikonit lasin reunoista... Ne banaanikärpäset ovat kyllä viheliäisiä, täytyy toivoa etteivät ne meillä löydä tietänsä lasin alle! Hyvä tietää, että jos niitä tulee, ei kannata ainakaan koputella niitä kuoliaiksi sinne lasin alle. Olisin varmaan itsekin yrittänyt juuri tuota samaa.
VastaaPoista-J-